ABU DHABIN SUOMI-KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

Noudatamme Opetushallituksen Suomi-koulujen opetussuunnitelmasuositusta vuodelta 2015.

Opetuksen tehtävä ja arvoperusta

Suomi-koulun tehtävänä on tukea ulkosuomalaisten lasten ja nuorten suomen kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Suomi-koulujen opetus on varsinaisen kouluopetuksen rinnalla annettavaa opetusta ja tarkoitettu ensisijaisesti niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmista ainakin toinen on suomalaistaustainen. Opetus sisältää suomen kielen harjoittamista sekä tutustumista monimuotoiseen suomalaiseen kulttuuriin, luontoon, maantuntemukseen, historiaan ja yhteiskuntaan.

Suomi-koulun tavoitteena on erityisesti herättää ja ylläpitää oppilaan kiinnostus suomen kieleen ja kulttuurisiteiden ylläpitämiseen. Kielitaitoa ylläpidetään ja kehitetään oppilaan ikä- ja taitotason mukaisesti, suomenkielisen vuorovaikutuksen ja ilmaisun eri keinoin.

Suomi-kouluopetuksen arvoperustan lähtökohtana on, että oppilas vahvistaa monikielistä identiteettiään ja paikkaansa maailmassa sekä laajentaa ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan. Opetuksessa tuetaan lapsen monikulttuurisuutta, erilaisia tapoja, mielipiteitä ja katsomuksia. Suomi-koulun arvoperustana on yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen, kannustavuus, oppimisen ilo sekä kodin ja koulun välinen luottamuksellinen yhteistyö.

Oppimiskäsitys

Suomi-koulun toiminta ja opetussuunnitelma perustuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija, ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja.

Suomi-koulussa oppiminen on monimuotoista ja opetuksen suunnittelun pohjana on oppilaille merkitykselliset asiat ja heidän kokemusmaailmansa. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden monipuolisia työskentelytapoja sekä tukea oppilaiden omien oppimistapojen tiedostamista. Suomi-koulussa oppilasta kannustetaan ja rohkaistaan positiivisen ja rakentavan palautteen avulla, sillä myönteiset kokemukset ovat oppimisen kannalta merkityksellisiä.

Leikit, musiikki, pelillisyys, fyysinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät sekä oppimisen iloa että edellytyksiä luovaan ajatteluun. Kielenoppimisprosessissa oppilas oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä tietojen ja taitojen oppimista edistäviä strategioita.

Oppiminen pohjautuu aikaisempaan osaamiseen ja kokemuksiin ja oppilasta kannustetaan liittämään opittava asia omiin aikaisempiin käsityksiinsä ja ymmärrykseensä.

Suomi-koulun opetuksessa tuetaan monikielisyyttä ja eri kielten käyttö rinnakkain nähdään luontevana. Oppilaita rohkaistaan ja kannustetaan käyttämään vähäistäkin suomen kielen taitoaan kaikissa yhteyksissä. Kielikasvatuksen tehtävänä on lisätä oppilaan ymmärrystä siitä, mitä kieli- ja kulttuuritaustat merkitsevät yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle sekä ohjata häntä arvostamaan oman äidinkielen rinnalla monikielisyyttä.

Opetus tukee erilaisten toimintojen ja havaintojen sanallistamista sekä oppilaiden suomenkielisen sanavaraston rikastumista arkikielestä kohti käsitteellisen ajattelun kieltä. Suomi-koulun opetus vahvistaa suomalaista kulttuuriperintöä, kieli- ja kulttuuritietoisuutta sekä tukee monipuolisen kielitaidon tunnistamista ja kehittymistä.

Suomi-koulun opetusjärjestelyt ja oppimisympäristö

Abu Dhabin Suomi-koulu kokoontuu maanantaisin Raha International School:n tiloissa klo 16 - 18. Opetus koostuu kahdesta 45 minuutin mittaisesta opetustuokiosta, ja niiden välissä on vanhempien valvoma 15 minuutin välitunti. Kokoontumiskertoja on 10 – 12 syyslukukaudella ja 16 – 18 kevätlukukaudella.

Oppilaiden Suomi-tietoutta lisätään tutustumalla suomalaiseen maisemaan, luontoon, maantietoon, historiaan ja nyky-yhteiskuntaan. Suomalaisuuteen liittyvät juhlat ja tilaisuudet rikastuttavat osaltaan Suomi-koulun oppimisympäristöä. Niistä rakennetaan mahdollisuuksien mukaan sellaisia kokonaisuuksia, jotka tukevat suomalaisuutta – ruokaa, lauluja ja leikkejä myöten.

Vanhemmilla on erityinen rooli Suomi-koulun oppimisympäristön rakentamisessa. He ovat usein se päivittäinen ja pysyvä kontakti suomen kieleen, joka mahdollistaa kielen säännöllisen harjoittamisen. Kotona lapselle kehittyy myönteinen suhde suomen kieleen ja kulttuuriin. Kotien ja opettajien välinen avoin ja tiivis tiedonkulku edistää keskinäistä luottamusta, motivoi ja auttaa sekä oppilaita että opettajia koulutyössä. Lähiopetuksen lisäksi Suomi-koulussa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa. Oppilaita voidaan kannustaa myös omaehtoiseen opiskeluun suomen kielen verkkomateriaalien avulla. Kouluikäiset oppilaat käyttävät opiskelun tukena myös suomalaista äidinkielen oppimateriaalia.

Lukuvuoden aikana toteutettavat teemakerrat ja retket kirjataan erikseen kunkin vuoden toimintasuunnitelmaan.

Opetuksen kohderyhmät

Kuutit 0 – 3 -vuotiaat (muskari)

Siilit 3 – 5 -vuotiaat

Joutsenet 6 – 8 -vuotiaat (esi- ja alkuopetusikäiset)

Porot 9 – 11 -vuotiaat (3. - 5. -luokkalaiset)

Opetuksenjärjestäjänä toimii Abu Dhabin Suomi-koulun kannatusyhdistys, jonka toiminnasta vastaa oppilaiden vanhemmista ja koulun rehtorista koostuva johtokunta. Opettajilla on johtokunnan kokouksissa puheoikeus, rehtorilla myös äänioikeus. Abu Dhabin Suomi-koulun yhteistyötahoja ovat mm. Raha International School, Suomen suurlähetystö, Dubain Suomi-koulu, Suomi-koulujen tuki ry, Suomi-Seura ry ja Opetushallitus.

Oppilaan tukeminen ja ohjaus

Suomi-koulussa oppilaiden perheiden kielelliset ja kulttuuriset taustat ovat usein hyvin erilaiset. Nämä sekä kielitaidon taso ja ikäryhmät ohjaavat opetuksen järjestämistä. Opetuksen eriyttäminen toteutuu pääasiallisesti opettajan antaman vuorovaikutuksellisen tuen avulla. On tärkeää, että sekä tukea tarvitsevat että hyvin edistyneet oppilaat saavat oman taitotasonsa mukaisia ja sopivan haastavia tehtäviä.

Suomeen mahdollisesti myöhemmin muuttavia oppilaita kannustetaan tutustumaan Suomen koulutusjärjestelmän mukaisiin oppimistavoitteisiin ja koulukulttuuriin. Suomi-koulun opettaja voi vanhempien tai muiden huoltajien sitä toivoessa olla yhteydessä oppilaan tulevaan kouluun Suomessa ja mahdollisesti antaa sanallisen arvion oppilaan suomen kielen taidosta.

Kielipuntari on Suomi-kouluja varten laadittu tehtäväpaketti, jonka avulla opettajat voivat kartoittaa ja arvioida oppilaidensa kielitaidon tasoa. Kielipuntari ei ole virallinen testi. Kielipuntarin on laatinut Opetushallituksen, Suomi-koulujen tuki ry:n ja Axxell Monikulttuurisuuskeskuksen työryhmä (Aurora Vasama, toim.)

http://www.oph.fi/julkaisut/2011/kielipuntari

Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Abu Dhabin Suomi-koulussa oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitojen oppiminen tapahtuu kielenkäyttötilanteissa sekä monipuolisessa työskentelyssä suomen kielen ja kirjallisuuden avulla. Opetuksen tavoitteena on kehittää ja vahvistaa oppilaan monilukutaitoa kuuntelemalla, puhumalla, lukemalla ja kirjoittamalla.

Oppilaiden henkilökohtaiset kielitaidon tavoitteet vaihtelevat kielenkäyttötarpeiden ja lähtötason mukaan. Opetuksessa pyritään luomaan yhteisiä, ikäkauden ja kielitaidon mukaisia tavoitteita, jotta oppilaan yksilöllinen oppimaan oppiminen kehittyisi. Näitä tukevat erilaiset oppimisympäristöt ja oppilaan koti.

Abu Dhabin Suomi-koulun kaikille ikäryhmille yhteisiä teemoja ovat:

• Koti ja perhe / oma historia / Suomen historia
• Terveys ja hyvinvointi / ruoka ja ruokailu / pukeutuminen
• Ihminen / tunteita ja katsomuksia
• Ammatit, koulu, harrastukset ja kulttuuri
• Ympäristö ja luonto / eläimet, kasvit ja sienet / sää ja vuodenajat
• Maapallo ja avaruus

Ikä- ja kielitaitotasojen mukaiset suomen kielen opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

3 – 5 -vuotiaat (Siilit)

Opetuksessa keskeistä on uteliaisuuden ja kiinnostuksen herättäminen suomen kieltä ja sillä toimimista kohtaan. Kuuntelemista ja puhumista harjoitellaan monipuolisesti eri tilanteissa satujen, tarinoiden, leikin, lorujen ja laulujen avulla. Lasten kanssa harjoitellaan asioiden ja esineiden nimeämistä sekä erilaisten yksinkertaisten puhuttujen viestien kuuntelemista ja tuottamista. Lukemaan oppimisen valmiuksia aletaan hiljalleen kehittää ääneen luetun lastenkirjallisuuden kautta sekä tutustumalla aakkosiin ja äänne-kirjain-vastaavuuteen leikkien. Lapsille luetaan heidän kielitaitotasolleen sopivaa suomenkielistä lastenkirjallisuutta ja tarinoista keskustellaan yhdessä.

Oppilasta tuetaan

• laulamaan, loruttelemaan ja leikkimään
• kasvattamaan suomen kielen ilmaisuvarantoaan
• ilmaisemaan perustarpeitaan ja toimimaan vuorovaikutuksessa aikuisten ja ikätovereiden kanssa.

6 – 8 -vuotiaat (Joutsenet)

Oppilaiden kanssa leikitellään mahdollisimman monipuolisesti kielellä ja kehitetään heidän kielitaitoaan juttelemalla arkisista asioista ja eri teemoista, sanottamalla erilaisia tunteita, tilanteita ja kuvia, tekemällä tehtäviä ja lukemalla. Oppilaiden monikielisyyttä tuetaan ja kielitietoisuutta lisätään tarkastelemalla suomea ja ympäristössä puhuttavaa kieltä.

Oppilaiden suomen kielen sana- ja ilmaisuvarantoa kasvatetaan tietoisesti ja systemaattisesti ja heitä rohkaistaan käyttämään vähäistäkin suomen kielen taitoaan eri tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. Heidän kanssaan harjoitellaan keskeisiä puheviestinnän strategioita, kuten keskustelun aloittamista, ylläpitämistä ja päättämistä.

Oppilasta tuetaan

• osallistumaan itselleen tuttua aihetta käsittelevään keskusteluun vastavuoroisesti kertoen ja kuunnellen
• oppimaan ryhmässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista
• tarkentamaan suomen kielen ääntämistä ja kirjoittamista.

9 – 12 -vuotiaat (Porot)

Opetuksen tavoitteena on motivoida oppilaita jatkamaan suomen kielen oppimistaan. Oppilaiden kanssa havainnoidaan monipuolisesti suomen kieltä eri yhteyksissä ja samalla tuetaan heidän kielitietoisuuttaan ja monikielisyyttään. Oppilaita kannustetaan syventämään ja kehittämään kielitaitoaan kielen eri osa-alueilla sekä rohkaistaan heitä käyttämään vähäistäkin suomen kielen taitoaan eri tilanteissa. Oppilaiden suomen kielen sana- ja ilmaisuvarantoa kasvatetaan tietoisesti ja systemaattisesti. Erityisesti kiinnitetään huomiota eri oppiaineiden sanaston kehittämiseen.

Oppilasta tuetaan

• ilmaisemaan itseään monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa ja osallistumaan keskusteluun itselleen tutuista aihepiireistä
• lukemaan ja kirjoittamaan itselleen tarpeellisia tekstejä sekä itsenäisesti että ryhmässä
• laajentamaan ja sujuvoittamaan suomen kielen monilukutaitoa lukemalla ja tuottamalla suomen kieltä eri viestintävälineitä hyödyntäen.

Oppimisen arviointi ja todistukset

Suomi-koulussa oppilaan edistymistä arvioidaan opettajien antaman suullisen palautteen ja oppilaan itsearvioinnin avulla. Painopiste on oppimista edistävässä ja kannustavassa arvioinnissa. Arvioinnin avulla tarjotaan tietoa edistymisestä ja osaamisesta sekä oppilaalle että tarvittaessa hänen vanhemmilleen tai muille huoltajilleen. Arviointi tukee suomen kielen oppimista ja kielitaidon edelleen kehittämistä sekä auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä kieliminää. Positiivinen käsitys itsestä kielenoppijana ja -osaajana kannustaa, ohjaa ja motivoi kehittämään suomen kielen taitoa.

Keskeisiä piirteitä opettajien ohjaavassa palautteessa ja arvioinnissa ovat:

• rohkaisevan ja kannustavan ilmapiirin luominen
• oppilaiden osallisuuden edistäminen ja vuorovaikutteisten toimintatapojen hyödyntäminen
• oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä.

Arvioinnin tarkoituksena on seurata oppilaan edistymistä oppimisprosessin aikana. Arvioinnista saatua tietoa hyödynnetään opetuksessa ja muussa toiminnan suunnittelussa. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle sekä auttaa oppilasta asettamaan itselleen uusia oppimistavoitteita. Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Vanhempien tai muiden huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta.

Oppilaille jaetaan lukuvuoden päättyessä osallistumistodistus.